Tässä juttusarjassa käsittelemme joukkueen merkitystä ja tiimin johtamista Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Markku ”Rive” Kanervan kanssa. Tällä kertaa pureudutaan konflikteihin ja haastaviin tilanteisiin.
Vaikka Markku Kanerva on toiminut valmentajana – ja peruskoulun opettajana – yhteensä vuosikymmeniä, hän ei omien sanojensa mukaan ole joutunut selvittelemään erityisen hankalia tilanteita. Ehkä tämä johtuu osin siitä, että Kanervalla on selkeä näkemys siitä, mikä on tärkeintä tiimin konfliktitilanteissa.
”Täytyy olla etukäteen mietitty suunnitelma siitä, miten konfliktien kanssa toimitaan. Jos näin ei ole, orastaviin ongelmiin ei puututa ajoissa, konflikti pahenee ja lumipallo lähtee vyörymään”, neljästi vuoden valmentajaksi valittu Kanerva sanoo.
Myös konfliktien suhteen on siis oltava pelikirja valmiina – ja sitä on noudatettava.
”On tosi tärkeää, että yhdessä sovittuja sääntöjä ja arvoja noudatetaan. Jos näin ei käy, siitä pitää olla seuraamuksia. Jos sääntöjen rikkomisesta ei seuraa mitään, niiltä putoaa pohja pois.”
Johtaja ei voi ulkoistaa vastuuta
Jokaisella valmentajalla ja johtajalla on omat tapansa suhtautua ja ratkoa konflikteja. Kanerva muistelee, miten seurasi läheltä toisen päävalmentajan tapaa toimia.
”Kun kaksi pelaajaa otti yhteen harjoituksissa, päävalmentaja ei ensin puuttunut millään tavalla. Hän halusi nähdä, miten ryhmäkuri toimii ja mitä joukkuetoverit tekevät. Tilanne ei kuitenkaan ratkennut, joten lopulta hän lähetti kiistapukarit pukuhuoneeseen ja sanoi ainoastaan, että riita pitää olla sovittu, kun hän tulee koppiin seuraavan kerran. Ja näin kyllä olikin”, Kanerva kertoo.
Vaikka toisen valmentajan metodi tällä kertaa toimi, Kanerva itse olisi varmaan toiminut toisin.
”Asian ulkoistaminen ei koskaan poista johtajan vastuuta. Johtajan pitää aistia, miten isosta ongelmasta on kyse ja miten paljon hänen pitää puuttua.”
Voittavaa kulttuuria ei rakenneta mököttämällä
Jokaiselle joukkuelajin valmentajalle on tuttu tilanne, että pelaajat eivät ole tyytyväisiä saamaansa peliaikaan. Tähän rinnastettava tilanne on tavallinen myös muualla työelämässä: miten johtajan tulee toimia, kun työntekijä ei omasta mielestään saa tarpeeksi vastuuta?
”Tällaisissa tilanteissa tärkeintä on mielestäni avoin ja rehellinen kohtaaminen. Itse pyrin perustelemaan hyvin, miksi tilanne on mikä on. Samalla pyrin kannustamaan pelaajaa ja korostamaan hänen merkitystään joukkueelle”, Kanerva kertoo.
Aina pelaajat tai työntekijät eivät toki kerro tai ilmaise tyytymättömyyttään. Tällöin asia saattaa muhia ja syödä tiimiä sisältäpäin.
”Tyytymätön pelaaja saattaa alkaa mollata muita pelaajia tai valmentajia. Itse pyrinkin säännöllisesti korostamaan puhumisen merkityksestä: jos joku asia harmittaa, niin kannattaa tulla juttelemaan.”
”Toisille tämä menee perille paremmin kuin toisille, mutta voittavaa kulttuuria ei rakenneta mököttämällä”, Kanerva sanoo.
Konflikti voi olla mahdollisuus uudistua
Sekä huippu-urheilussa että yritysmaailmassa tulee välillä tilanteita, että jonkun yksilön osaaminen ja taidot ovat ylivoimaisia, mutta persoonaltaan hän ei sopeudu porukkaan. Miten Markku Kanerva tällöin toimii?
”Pitää arvioida kokonaisuutta ja miettiä pidemmälle: miten henkilö vaikuttaa yhteisön toimintaan ja ilmapiiriin”, Kanerva sanoo, mutta myöntää, että joskus yksittäisen pelaajan arvo voi olla niin suuri, että muiden on suvaittava ja sopeuduttava jonkin verran.
”Tällöinkin on tietysti keskusteltava sekä tämän henkilön, että koko joukkueen kanssa tilanteesta.”
On myös tiettyjä asioita, joista ei Kanervan mukaan voi tinkiä, vaikka olisi minkälainen tuloksen tekijä kyseessä.
”Jos toimitaan selvästi joukkueen arvojen vastaisesti, sitä ei voi sallia. Se aiheuttaa ongelmia niin joukkueelle kuin imagollekin.”
Vielä loppuun Markku Kanerva muistuttaa, että konfliktit itsessään voivat olla jopa hyväksi. Niitä ei siis kannata pelätä.
”Parhaimmillaan konflikti on mahdollisuus uudista ja kehittää tiimin toimintaa. Vaikka puhuminen vaatiikin joskus rohkeutta ja uskallusta, ei ongelmia kannata koskaan lakaista maton alle. Jos ongelmista ei puhuta ääneen, ei todellisuudessa ajatella yhteisön parasta.
Haluatko kuulla lisää Riven ajatuksia tai koulutuksen huippuvalmentajalta tiimillesi? Ota yhteyttä!
Juttusarjan ensimmäisessä osassa Markku Kanerva kertoo, miksi hän kaipaa lisää pitkäjänteisyyttä johtamiseen.
Mietitkö, minkälaisin käytännön toimin Rive pyrkii luomaan hyvän ilmapiirin joukkueeseen? Lue täältä.
”Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta” – Lue, mitä Markku Kanerva ajattelee tästä ja muista sanonnoista?
