Oletko kuullut seuraavista?
- Markkinoinnin vuosikello
- Budjetoinnin vuosikello
- Tuotannon vuosikello
- Kohtaamisten vuosikello
Veikkaan, että kolme ensin mainittua on porukalle enemmän tai vähemmän tuttuja, mutta kohtaamisten vuosikellosta ei ole monikaan kuullut.
Tämä vaatinee selvennystä, tässä tulee.
Työelämässämme on menossa historiallinen muutos, johon liittyy mm. etä- ja hybridityön valtava kasvu, digitalisaatio, tiimityöskentelyn määrän ja merkityksen kasvu ja työntekijöiden kovemmat vaatimukset työantajaa kohtaan. Työntekijöiltä vaaditaan sopeutumiskykyä ja uuden omaksumista enemmän kuin koskaan ennen. Työnantajien pitää pystyä tarjoamaan tekijöilleen eväitä suoriutua. Tämä voi olla osalle teistä tuttua, mutta koska kertaus on opintojen äiti, käydään läpi mistä työhyvinvointi koostuu.
Työhyvinvointi koostuu terveydestä, työn mielekkyydestä, turvallisuuden tunteesta, fyysisestä hyvinvoinnista, henkisestä hyvinvoinnista ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Uskallan väittää, että sana ”työ” on hyvinvoinnin edessä melko turha, sillä jos väitän, että ”Hyvinvointi koostuu terveydestä, elämän mielekkyydestä, turvallisuuden tunteesta ja fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista” en mene kovin pahasti metsään.
Työantajien tulisikin pystyä kehittämään (työ)hyvinvointia kaikista aspekteista. Muutoksen siemenet kylvetään kohtaamisissa. Siksi kohtaamisten vuosikello.
Monessa organisaatiossa on vakiintunut malli, jossa henkilöstölle järjestetään muutaman kerran vuodessa yhteistä tekemistä. Tyypillisimmillään henkilöstölle järjestetään Kickoff vuoden alussa, kesäjuhlat ja pikkujoulut. Joskus yritys mahdollistaa myös erilaisia vapaamuotoisempia kohtaamisia pitkin vuotta, kuten lajikokeiluita, yhteistä harrastamista tai liikuntapäiviä. Kaikki edellä mainitut ovat erittäin hyviä ja tarpeellisia juttuja, mutta kuinka monesti homma on koordinoitua, harkittua ja aidosti tavoitteellista?
Kaiken ihmisten aikaansaaman muutoksen taustalla on ihmisen sisäinen motivaatio tehdä jotakin. Richard M. Ryan ja Edward L. Deci ovat luoneet itseohjautuvuusteorian (Self-determination theory, kts. esim. (https://selfdeterminationtheory.org/SDT/documents/2000_DeciRyan_PIWhatWhy.pdf), jonka kolme keskeistä elementtiä ovat omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Rautalangasta väännettynä; jos halutaan motivoida ihmistä sisäisesti, hänen tulee kokea kaikkia kolmea edellä mainittua asiaa. Tässä vielä pähkinänkuoressa eriteltynä se, mitä haen elementeillä tässä yhteydessä:
Omaehtoisuus:
Osallistujan kokemus siitä, että hänen ääntään on kuultu ja hän on päässyt vaikuttamaan toteutukseen.
Kyvykkyys:
Tunne siitä, että tekeminen on oman osaamisen rajoissa mahdollista suorittaa onnistuneesti (ei mahdoton, mutta ei myöskään liian helppo).
Yhteisöllisyys:
Ihminen tarvitsee ympärilleen toisia ihmisiä. Kun koemme, että ympärillämme on ihmisiä, jotka tunnemme ja jotka välittävät, voimme paremmin ja olemme parhaimmillamme. Puhuttiinpa sitten työn tekemisestä tai elämästä ylipäätään.
Kuvittele itsesi mihin tahansa työpaikkasi järjestämään toteutukseen, jonka tavoitteena oli työhyvinvoinnin edistäminen. Tunsitko omaehtoisuutta, kyvykkyyttä tai yhteisöllisyyttä? Motivoiko ja innostiko toteutus sinua? Huomasitko, että toteutuksen seurauksena jokin sinun tai työkavereidesi tekemisessä muuttui? Jos vastasit kysymyksiin kyllä, niin toteutus oli jossain määrin onnistunut. Valitettavan usein toteutuksia kuitenkin tehdään irrallisina palasina ja vailla selkeää punaista lankaa tai jatkumoa. Tällöin käy helposti niin, että kenelläkään ei ole kuvaa kokonaisuudesta jolloin
- Tulosten ja haluttujen vaikutusten seuranta on haastavaa
- On vaarana, että jokin työhyvinvoinnin osa-alue jää kokonaan pois
- Tehdään asioita koska ”näin on tehty aina”
Kohtaamisten vuosikellon laatiminen aloitetaan lähtötason määrittämisellä ja haasteiden tunnistamisella. Joissakin organisaatiossa tätä tehdään jo erilaisten kyselyiden avulla ja uskallan väittää, että myös niissä, jossa kyselyitä ei tehdä, kehityskohteet pystytään tunnistamaan. Mikäli esiinnousseisiin asioihin ei panosteta, kulkevat samat haasteet mukana vuodesta toiseen.
Usein sinällään toimiva malli kickoffista, kesäjuhlista ja pikkujouluista kaipaa päivitystä vähintään sisältöjen osalta. Uudet työskentelytavat luovat myös uusia mahdollisuuksia toteutuksille. Laadukkaat etätoteutukset/ -aktivoinnit osana kokonaisuutta tuovatkin uutta maustetta perinteiseen tapaan toimia. Etätotetuksilla on joissakin tapauksissa jopa paremmat edellytykset onnistua kuin perinteisillä livetoteutuksilla – joita toki edelleen tarvitaan.
Hyvä suunnitelma on alku, mutta toteutus ja tekeminen määrittävät onnistumisen. Hyödyntämällä suunnittelussa ja tekemisessä ammattilaisten osaamista parannat merkittävästi mahdollisuuksiasi saavuttaa tavoitteet.
Jos asia resonoi, niin sovitaan tapaaminen ja jutellaan!
Tsemppiä syksyyn, kohtaamisiin
Teemu
